2 WEEKS TO GO!

Eli niinku otsikosta saattaa päätellä, niin mulla on tällä hetkellä enää tasan 2 viikkoa lähtöön. En oo vieläkää tajunnu sitä et parin viikon päästä en mee vuoteen samaan kouluun, nää kavereita tai perhettä, en käytä julkisii, pääse hulluille päiville tai puhu edes suomea. Mua odottaa jenkeissä uudet ihmiset, koulu, ympäristö, kulttuuri, perhe sekä kieli eli toisinsanoen uus elämä. Mä voin alottaa siellä aivan alusta jos haluun ja olla täysin oma itseni. Nimittäin kukaan siellä ei tunne mua ja kaikki puhuu englantia, ei suomea. Se tuntuu samalla sekä kivalta että jännältä. Ootan ihan sikana et pääsen puhumaa ja kuulemaan englantia kokoajan, koska mä vaan rakastan sitä kieltä ylikaiken. Toivon tosiaan et ku tuun takas Suomeen ni osaisin käyttää ja puhua sitä sujuvasti.

Moni on kysyny multa et eiks sua yhtään jännitä? No ei oikeestaan. Kylmä joskus mietin et mitä jos en tuukkaa toimeen host-perheen kanssa tai jos en saa kavereita. Nää ajatukset kuitenki menee aina nopeesti ohi. Toivon kuitenki et ku mä 2 vk pääst astun lentokoneeseen, ni tajuisin vihdoin et mitä oon tekemässä. En ees haluu tajuta sitä aikasemmin, koska haluun oikeesti nauttii viimesistä päivistä Suomessa, enkä vaa surra jossain sängyn pohjalla. Tää vaihtovuos on kuitenki niin mahtava mahdollisuus ja mun pitkäaikainen unelma, joten mulla ei periaatteessa oo syytä surra. Tottakai tiedän, että mul tulee ikävä kavereita, Suomea ja myös perhettä jossakin vaiheessa.

Mitään lähtövalmisteluja en oo oikeestaa viel tehny. Parit tuliaiset perheelle oon saanu ostettuu, mut vielä puolet jäljellä. Kerron tuliaisista enemmän sitte ku oon saapunu Oklahomaan, koska en tiiä kuinka paljon mun host-perhe lukee tätä blogia, vai lukeeko ollenkaan. Teen myös varmaa jonkilaisen harjotuspakkauksen tossa ens viikolla. Saattaa olla tosiaan vaikeeta pakata vuoden kamat yhteen isoon matkalaukkuun. Pidän myös ens viikolla pienet läksiäiset parhaille kavereille, joten viimeistää niiden jälkee tulee postausta, mutta yritän päivitellä vielä jtn fiiliksiä ennen sitä. 

(kuvat googlesta)

SAMOS

Tulin eilen takas Suomeen oltuani viikon Samoksella, Kreikassa. Samos on yksi Kreikan saarista ja sijatsee ihan Turkin rajalla. Sinne lentää noin 3 ja puol tuntia. Me asuttiin viiden tähden hotellissa, jossa olikin puitteet kohdillaan. Hotellissa oli kaks osaa: päärakennus, jonka vieressä oli uima-allasalue, allasbaari ja suurin osa huoneista. Toinen osa oli niin sanottu village eli kylä. Se oli rakennettu kreikkalaisen kylän tapaan ja kaikki asunnot oi bungaloweja. Meijän bungalow sijaitsi aivan rannalla, jonka takia myös kaikki tavarat kannettiin ovelle asti. Hotellin nimi oli siis Doryssa Seaside Resort. Rannalle käveli vain noin minuutissa. Rannalle pysty myös tilaamaan juomia ja ruokaa allasbaarista nappia painamalla!! Ei siis ois tarvinnu liikkua yhtikäs mihinkään jos ei ois halunnu. Ja lämpöä oli joka päivä 30-35 astetta eli kylmä ei päässyt tulemaan.

Hotellin ranta

Näkymä meijän terassilta

Viime torstaina kun vietin mun 17-vuotis synttäreitä, niin hotellissa järjestettiin kreikkalainen ilta, jossa oli kreikkalaista ruokaa, musiikkia ja tanssia. Vähän erilaiset synttärit siis kun edellisinä vuosina.

Lauantaina lähettiin semmosella paatilla kiertämään Samosta. Pysähdyttiin ensimmäisenä 
Samiopoula nimisellä saarella, jossa oli iha jäätävän ihana uimaranta! Valkosta hiekkaa ja kirkkaan sinistä vettä. Oltii siellä noin tunti ja lähettiin yksityiselle uimarannalle, jossa myös nautittiin kapteenin valmistama lounas. Sieltä sitten noin 3 tunnin jälkeen takasinpäin Pythagorionin satamaan, joka siis sijaitsi hyvin lähellä meijän hotellia.
Suosittelen kaikille tota hotellia ja Samosta yleensäkin. Tosi kaunis ja ihana paikka. Ja uskomattoman hyvä palvelu ja ruoka. Nomutta nyt! Kuvat kertoo enemmän kun tuhat sanaa.

Yksityisranta

VIISUMIHAASTATTELU!

Niinku oon aikasemmin maininnu ni mulla oli siis viime perjantaina viisumihaastattelu USA:n konsulaatissa Helsingissä. Ja koska asun lähellä Helsinkiä niin mulla se oli jo kello 8.45. Paikalla piti olla 10-15 minuuttia aikaisemmin, joten päätin mennä varmuuden vuoksi ajoissa paikalle ja olinkin tapaamispaikassamme jo 8.25. Nähtiin siis Exploriuksen edustajien kanssa konsulaatin viereisessä Steam Coffee:ssa. Itse konsulaattiin mentiin kolmen hengen ryhmissä. Ekaks me vaan soitettiin ovikelloa ja sanottiin vuorotellen omat nimemme suomea puhuvalle miehelle ja pääsiin sisälle. Tulevat USA:n vaihtarit!! Muistakaa mennä vasta sillä käytävän päässä olevalla hissillä, ei sillä ekalla :D Kun vihddoin saavuttiin konsulaatin ovelle, niin annettiin meijän passit sellaselle ihme "turvamiehelle". Sitte meijät kutsuttiin turvatarkastukseen vuorotellen. Turvatarkastus oli lähes samanlainen kun lentokentällä ja ne miehet siinä puhu jopa suomea, joten ymmärsin onneks hyvin mitä piti tehdä. 

Sitte ku pääsin itse haastattelutilaan, ni vein heti ekalle luukulle viisumiin tarvittavat paperit, eli kuitin SEVIS-maksusta, kuitin viisumihakemuksesta, joka tehdään netissä ennen haastattelua, värillisen passikuvan ja jonkun DS-2019 lomakkeen. Sitte vaa odottelemaan. Seuraavalla luukulla olikin sitte jo englantia puhuva nainen, joka vaa otti molemmista käsistä sormenjäljet. Ja lopulta pääsin viimeselle luukulle, missä olisi se itse "haastattelu". Noh se ei ollut haastattelua nähnytkään. Tää nainen tervehti mua vaan, että "Hey you! How are you doing?", ja kysy vielä sen jälkeen, että mitä mun vanhemmat tekee työkseen, vastasin ja se oli siinä. Your visa is approved and it will arrive in a week. JEEEEE! Eli sain kun sainkin lopulta viisumin. Eli jos teillä on vielä toi haastatttelu edessä, niin älkää oikeesti stressatko sitä yhtään. Se ei oo oikeesti yhtään niin paha kun miltä se kuulostaa.
Haastattelun jälkeen lähin kiertelemään vähän kaupungille, koska mentiin osan meijän whatsapp-ryhmän vaihtarityttöjen kanssa lounastamaan Vapianoon vasta puolenpäivän aikaan, ja mun haastattelu oli ohi jo 9 maissa. Kävin vähän kiertelemässä kauppoja ja ottelemassa kuvia, kun kerrankin sattu olemaan vähän parempi keli.

Kun oltiin syöty ja jutusteltu jonkin aikaa, niin lähin pikkuhiljaa kohti vanhempien työpaikkaa ja sieltä sitten suoraan Tampereelle kattomaan Lentopallon maailmanliigaa Suomi-Kanada. Ite lopetin lentopallon viime kesänä, ja aina kun käyn kattoo jotain pelii, ni haluis itekki taas pelaa ja treenata! Mä kuitenkin harrastin lentopalloo noin 8 vuotta eli noin puolet mun elämästä. Mut toivotaan, että pystyisin siellä jenkeissä alottamaan sen uudestaan. Varattiin Tampereelta hotellihuone, joten meijän ei tarvinnu lähtee sieltä myöhään illalla ajamaan kotia kohti. 

Nyt on siis viimenen virallinen vaihtariasia hoidettu. Ainoastaan yks juttu on pakko tehä ennen lähtöä...nimittäin viimenen hepatiittirokotus. Enää reilu 30 päivää lähtöön...niin hullua. Viikon päästä lähen Kreikkaan lomalle, joten siinäki sitten vaa vähenee päivät Suomessa. En oo oikeestaan yhtään vielä suunitellu esim. pakkaamista USA:aa varten, vaikka oon yleensä aina tosi ajoissa kaikkien asioiden suhteen. Uutta postausta on tulossa ehkä vielä tällä, mutta viimestään Kreikan jälkeen heinäkuun puolessavälissä. 

FIILISTELYÄ

Aattelin koota tähän postaukseen joitain sellasia biisejä, joiden kautta mä usein fiilistelen tulevaa vaihtovuotta. Muutenki musiikki on mulle tosi tärkee voiman lähde. Välillä ku oon kotona, niin sulkeudun mun huoneeseen helposti jopa moneks tunniks ja kuuntelen musiikkia. Se selkeyttää mun ajatuksia ja rentouttaa. Tai jos lähtö tai vaihtarijuttu alkaa ahdistaa liikaa ni musiikki piristää aina mun mieltä ja nostattaa aina taas fiilisksen niin korkeelle et olisin jo valmis lähtemään vaikka heti. Mites muut vaihtarit, onks teillä jotain lempparibiisejä, jotka vois sopia mun listalle? Ja muutki saa ehdottaa. 

(oon vaa niin hullu Disney-fani et oli pakko laittaa)

Ja vielä tähän loppun mainostusta :) Tehtiin joidenki muiden Expon jenkkivaihtareiden kanssa instagram-tili, johon valitaan sitten parhaita kuvia meidän tulevan vuoden aikana. Käykää ihmeessä seurailemassa jos kiinnostaa --> FinnExchangeChicks. Oon myös tehny ask.fm eli jos haluutte kysyy multa jotain, niin vapaasti vaan! Koitan vastailla siellä aina mahdollisuuksien mukaan. Linkki löytyy myös blogin yläpalkista. http://ask.fm/sillasenja

summer

Moikka pitkästä aikaa! Kesäloma alkoi tosiaan mullaki tossa 2 viikkoa sitten. En oo tosin tehny oikee mitään ihmeellistä. Kävin ihan loman alussa Suomenlinnassa ja oon jopa käyny kerran stadikalla uimassa. Oon myös viettäny ihan älyttömästi aikaa Helsingin keskustassa, ku oon vähä kyllästynyt jo tähän omaan kotiseutuun. Tosi hassua sinänsä, koska en käyny siellä  melkeempä ikinä ennen kuin pääsin sinne lukioon. Ja ku sinne menee vaa 30 min junalla, niin ei tee ees tiukkaa lähteä vaikka joka päivä. Muutenki kokoajan päässä pyörii kaikki vaihtariasiat. Mm. tuliaiset host-perheelle, läksiäiset ja viisumi-haastattelu. Sain tänää onneks tietää sen  haastatttelupäivän, joka on siis 27.6. Jäiks! No kyl mä uskon et mä siitä selviydyn. 
Enää 54 päivää lähtöön..Mihin tää aika humahti? Justhan mun laskuri näytti suunnilleen 200 päivää, ja muistan selvästi ku sanoin äitille et vuoden päästä oon toteuttamassa mun unelmaa maailman toisella puolella. Tasan vuoden päästä tästä hetkestä, mä oon ollu ja pari viikkoa Suomessa, ja mun vaihtovuosi on päättynyt. Hullua. Ekaa lukiovuos meni ihan älyttömän nopeesti, ja uskon, että seuraava vielä sitä nopeemmin. Tiedän et tuun ikävöimään mun kaikkia ihania koulukavereita ja kouluruokaa....oikeesti. Kattelin nimitttäin tossa keväällä mun high schoolin ruokalistaa..nugetteja, pizzaa, burritoja, tacoja, sandwitchejä, hampurilaisia yms. Onneks siellä näyttää olevan kuitenkin jonkinainen kasvis/salaatti vaihtoehtokin. Saa nähä, että tuunko ottamaan kotoa eväät vai ostanko tota ruokaa. 

Mulla on toisaalta tosi paljon tekemistä kesälle, mutta toisaalta ei. Koska kun tulee päiviä, jolloin  ei oo MITÄÄN tekemistä niin tuleva vuosi tulee mieleen väkisinkin.Pitäis pitää ittensä vaa kiireisenä, jolloin ei aattelis niin paljoo sitä vaihtovuotta. Mä läheen onneks jo elokuun alussa, joten mun ei tarvii vaa löhötä ja odottaa lähtöä kotona samalla kun suomikaverit alottaa koulun. Mulla alkaa koulu siellä jenkeissä 14.8, mikä on kuitenkin myöhempään kun täällä Suomessa. Mulla on siis muutama päivä aikaa tottua kieleen, perheeseen ja paikkaan, ennen ku alotan koulunkäynnin. 

Tässä oli nyt tän hetkisiä kuulumisia. Kerron sitten viisumihaastattelusta tarkemmin, ku oon käyny sen  ja toivottavasti saanu myös itse viisumin. . Lupaan, että alan nyt tsemppaamaan tän bloggaamisen kanssa. Lopuks vielä kuvia Suomelinnasta, jossa siis kävin ekaa kertaa elämässäni...uskokaa tai älkää.

KUULUMISIA + HÖPINÄÄ

En oo kirjotellu taas pitkään aikaan, mutta ei tässä nyt oikeestaan ookkaa tapahtunu mitään kauheen erikoista. Kaks viikkoa sit lauantaina oli tosin viimenen lähtövalmennus vaihtovuotta varten. Se kestikin vaa sellaset kolme ja puol tuntii.....Suurin osa asioista oli jo valmiiks tuttuja, mutta tuli myös paljon uutta infoo mm. viisumista ja lennoista. 

Sain myös vihdoin tietää mun virallisen lähtöpäivän, joka on siis 6.8! Eli silloin on lähtö aamulla Helsinki-Vantaalta kohti Kööpenhaminaa ja sitä kautta sitten Newarkiin, New Jerseyhin. Vietän siis 4 päivää sekä New York Cityssä ja New Jerseyssä Soft Landing Campilla muiden Explorius vaihtareiden kanssa, joita tulee Suomesta, Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta. Eka päivä menee lähinnä matkustukseen. Toka ja kolmas päivä vietetään Manhattanilla katellen nähtävyyksiä, shoppaillen ja tutustuen kaupunkiin. Neljäs päivä on ehdottomasti yks mun eniten odottamista jutuista. Eli Six Flags huvipuisto New Jerseyssä, jossa vietetään koko päivä. Siellä sijaitsee muun muassa maailman korkein vuoristorata Kingda Ka!! I'm so excited!! Mähän rakastan huvipuistoja koko sydämmestäni. Yhtenä kesänä tulee helposti käytyä esimerkiksi Lintsillä ainakin 3 kertaa...Mä vaan rakastan sitä tunnelmaa ja niitä laitteita. Ja kun sain tietää minkälaisia laitteita tuolla on, niin...Mutjoo se niistä huvipuistoista. 

Mulla on tällä hetkellä 91 päivää lähtöön, ja mun fiiikset menee aikalailla vuoristorataa. Välillä oon valmis lähtemään vaikka heti, mutta välillä taas mietin et miks oon lähössä ja jättämässä kaiken tänne, kun mulla on kaikki niin hyvin. Mutta löydän kuitenkin vaihdosta paljon enemmän positiivista kuin negatiivista. Tää vaihtovuos on ollu mun unelma niin kauan, etten siitä hevillä luovu :) 

Kouluaki on jäljellä enää joku 3 viikkoa. Mihin tää aika on oikein menny? Just vasta mut hyväksyttiin vaihto-oppilaaksi ja alotin lukion. Kohta on kesäloma ja sitte lähenkin elämäni seikkailulle. Huhhuh en oikee vieläkää osaa uskoo tätä todeksi. Aion nauttia Suomesta tän koko loppu ajan täysillä. Varsinkin kesällä. Haluun käydä saunassa, uida järvessä, viettää aikaa kavereiden kanssa, syödä Fazerin sinistä, mansikoita ja salmiakkia. Elää se ihana kylmä Suomen kesä, jota rakastan yli kaiken.

Tästä postauksesta tuliki sitte suht pitkä, mutta credits teille, jotka jaksoitte/viittitte lukea!     
See you soon!!







(kuvat googlesta)

ISÄNTÄPERHE!

Joo elikkä niinku otsikosta saattaa päätellä niin oon saanu sijoitus-ja perhetiedot. Se on ihan totta et tiedot tulee just sillon ku niitä vähiten odottaa. Mä kun olin valmistautunu saamaa ne vasta myöhään kesällä. Olin koulussa ja menossa seuraavalle tunnille ja päätin huvikseni kattoo s-postin. Sit ku näin sen viestin otsikon, niin aloin melkee täristä. Avasin kaikki maholliset tiedot perheestä ja paikasta. Koko seuraava tunti meniki sitten vähä penkin alle. No mutta nyt asiaan!

Mä tuun siis viettämään vuoteni Claremoren kaupungissa, Oklahomassa. (taino oikeestaan asun Verdigris nimisessä paikassa aivan Claremoren vieressä). Kaupunki sijaitsee myös kuuluisan Route 66:n varrella. Perheeseen kuuluu äiti, isä sekä koira. Oon jo googlaillu aikapaljon tota paikkaa ja vaikuttaa kokoonsa nähden tosi hyvältä. Claremore on suhteellisen pieni kaupunki ja siellä on noin 30 000 asukasta. Ilmastoltaan Oklahoma on aika vaihteleva. Kesäsin siellä on kuulemma TOSI kuuma, mutta talvella on kylmä ja lunta. Ei kuitenkaan pitäis olla ihan niin kylmä kuin Suomessa. Osavaltio sijaitsee myös Tornado Alley:lla eli siellä esiintyy vuosittain paljon tornadoja ;/

Tulsa on suurempi kaupunki 30min matkan päässä

Tuun käymään Verdigris High Schoolia, jossa on luokat 9-12 ja oppilaita on vaan noin 350! Se on viel vähemmän ku mun nykysessä koulussa. Kattelin ainaki koulun harrastusmahdollisuuksia ja ne on hyvät sen kokoon verrattuna. Koulun maskotti on Cardinal, joka mun mielestä muistuttaa vähän Angry Birdsiä.





Claremore on aika perinteinen amerikkalainen  pikkukaupunki.Siellä on kuitenki paljon ravintoloita kuten Pizza Hut, Subway, Taco Bell, Domino´s pizza ja Burger King. Myös elokuvateatteri ja Wal-Mart löytyy. Se kuitenki tuntuu just sopivalta mulle, koska pienemmässä paikassa tutustuu aina paremmin ihmisiin. Oon tosi innoissani tost paikasta ja perheestä. Nyt pitäis vaan saada kirjotettua s-postia perheelle. Vihdoinki alkaa tuntua, että oon oikeesti lähössä!